Tekemisen puutetta tässä kaupungissa ei ainakaan pääse syntymään. Viime viikolla päätettiin Iitan kanssa yrittää toista kertaa supersuosittuun Opympus Photography Playgroundiin, jonne ensimmäisellä kerralla yrittäessä ei jaksettu kylmässä kelissä jonottaa yli tuntia. Tapahtuma on Olympuksen uuden kameran promotapahtuma joka on rakennettu huikeeseen Berliinin oopperoiden ja teatterin entiseen työpajarakennukseen. Homma käsitti kolme kerroksellista eri taiteilijoiden tekemiä installaatioita, jotka olivat tavalla tai toisella sekä fotogeenisiä että interaktiivisia. Juju oli se, että passia näyttämällä aulasta sai tuon Olympuksen kameran lainaan 90 minuutiksi - mikäli omaa ei ollut - ja ei kun leikkimään. Kameran palautuksen yhteydessä sisällä olleen muistikortin sai sitten mukaansa sisällää kaikki kuvat, ja kaikki tämä maksoi vain jonottamisen vaivan. Alle kuukaudessa tuolla onkin kerennyt käymään lähemmäs 40 000 vierailijaa räpsyttelemässä kameroitaan. Harmillista kyllä, vaikka sisäänmenijöiden määrää rajoitettiinkin ovella istuvan poken toimesta suurimman kaaoksen välttämiseksi ja suhteellisen miellyttävän vierailun takaamiseksi, oli sisällä kuitenkin sen verran porukkaa että lähes joka kuvaan sattui tietty jonkun muun pää, käsi, joku muu ruumiinosa tai laukku.
Jonoa ulkopuolella
Iitan jalat tarkoituksella
Iitan pääkin tarkoituksella
Ahhahaa, tää kuva on otettu täysin pimeessä huoneessa, jossa kuvaaja sitte maalaili taskulampun kanssa pitkän valotusajan turvin.
Taas Warschauer Straßella
Temmeltämisen jälkeen suunnatti sushille ja sitten vielä tavattiin Turun koulusta tuttu Maaria sekä miehensä Ilpo. Iita vei meidät Friedrichsheinissa sijaitsevaan mikropanimoon jossa sain nauttia jotain, joka oli saksalaisen käsitys siideristä. Hyvää se oli kyllä, vaikka en oo aivan varma mille se maistu!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti